Vaatetusompelijan opintojen alkumetrit

Pari kuukautta on koulunkäyntiä takana ja nyt on syysloman aika. Ensimmäinen näyttökin oli ennen loman alkamista.

Näytössä täytyi valmistaa esiliina mahdollisimman itsenäisesti. Saatiin valmiit kaavat, tasku suunniteltiin itse ja saumat selvisi poikkileikkauskuvista. Poikkileikkauskuvat tuntui vielä pari kuukautta sitten ihan älyttömiltä. Nyt, kun niitä on tullut piirrettyä, niin eihän niissä mitään kovin vaikeaa olekaan ja hahmotan ne jotenkin kummallisen helposti omassa päässäni. Niinpä näyttöessun valmistaminen onnistui helposti ja nopeasti. Arvosanakin oli hyvin mieleinen :)

Näyttöessu ja patakinnas

Tein essun samoista kankaista, joista olin jo aiemmin tehnyt patakintaan. Hieman jouluista, mutta ei kuitenkaan liian ällöjoulua.

Parin kuukauden aikana on tullut ommeltua melko paljon. Neulatyyny, tarvikepussi, kauppakasseja, olkalaukkuja, patakintaita ja essuja. Lisähommina olen tehnyt muutamia lasten haalareita, huppareita ja housuja. Tehtiin myös omien mittojen mukaan trikoopaidat ja legginsit. Ollaan opeteltu tekemään kaavoja ja hameen muotoilua. Melkeinpä joka päivä olen oppinut jotain uutta. Myös materiaalioppia on ollut ja jopa siitä on jäänyt jotakin muistiin.

Haalari kummipojalle

Housut, hupparit ja haalari

              

Olkalaukku ja kauppakassi

Tarvikepussi

Uusia koneitakin on tullut eteen ja ne ovat kyllä aivan ihania. Koneiden käyttäminen alkaa jo sujua näppärästi, mutta on niitä opittavia vielä lisää. Kotikoneella ompelu on oikeastaan vähän kummalista, kun tottuu teollisuuskoneeseen. Oi, kun saisi kotiin kaikki samanlaiset koneet...ehkäpä joku päivä ;)

Ainakin tällä hetkellä uskon opiskelevani oikealla alalla. Toivottavasti tämä into pysyy, koska minulla on mukavia haaveita tulevaisuudelle. Olen jo niin monta vuotta tiennyt, että haluan ompelun ja käsitöiden liittyvän elämääni ja ammattiini, että uskon haaveideni vielä joskus toteutuvan :)

Koulusta voisin kirjoittaa enemmänkin, mutta tässä tämän kerran tarinoinnit. Kerron jatkossa, kuinka koulu sujuu ja mitä uutta on tullut opittua ja ommeltua :)

Mukavaa syksyä kaikille!

60-luvun nojatuolit ja verhoilupuuhia

On näköjään jo viikko hurahtanut edellisestä tekstistä, joten kirjoittelenpa nyt pikkuisen uutta juttua.

Huonekalujen verhoilu on mieluista puuhaa ja tälläkin hetkellä pari ystäväni nojatuolia odottelee uutta ilmettä tuolla navettaladossa. Siihen hommaan rupeankin heti, kun se melko olennainen asia on hommattu, eli kangas.

60-luvun nojatuolit, jotka ovat tälläkin hetkellä olohuoneessamme, ovat ensimmäinen verhoilutyöni.

Nojatuolit ja itsetehty rahi nykyisessä ulkoasussa

Alunperin ne olivat vihreät ja lapsuudessani ne olivat käytössä meidän retrohuoneessa. Alkuperäisellä verhoilulla ne olivat käytössä myös toisessa vuokrayksiössäni. Sitten niille kävikin sellainen vahinko, että kissa pissasi niihin muutamaan kertaan ja jouduin laittamaan ne varastoon odottelemaan uusia pehmusteita ja verhoilua.
Varastossa tuolit odottelivat useamman vuoden, kunnes sitten muutimme ensimmäiseen omaan kotiin ja halusin nojatuolit käyttöön. Ensimmäisellä kerralla verhoilin tuolit punaisella kankaalla ja verhoilutaitoni olivat aivan olemattomat. Ostin uudet pehmusteet ja sain tuolit päällystettyä, mutta olihan se kangas vähän löysällä ja saumatkin oli mitä oli. Otin kuitenkin tuolit käyttöön, koska olivat ihan ok näköiset ja mukavat istua.

Nojatuolit punaisella verhoilulla ennen tuholaisten touhuja

Sitten meille tulikin meidän ihana ajokoira Piitu. Yhdessä Piitu ja pystykorva Pepi päättivät tuhota nojatuolien verhoilut lähes kokonaan. 

Punainen verhoilu tuholaisten käsittelyn jälkeen

Olin tuolloin opiskelemassa huonekaluentisöintiä ja siellä opin verhoilusta uusia asioita. Koulussa valmistin itse rahin, sekä verhoilin/uudistin yhden nojatuolin.

Ennen uutta verhoilua ja puuosien käsittelyä

Koulussa verhoillun nojatuolin lopputulos

Meni taas hetki kunnes jälleen päädyin verhoilemaan koirien tuhoamia nojatuoleja. Lopputulos oli huomattavasti huolellisempi ja parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Silloin tuolit saivat tummanharmaan ulkoasun ja istuinosiin käytin samaa kukallista kangasta kuin omatekemässä rahissani oli.

Nojatuolit uudelleen verhoiltuna ja koulussa tekemäni rahi

Nykyään nojatuolien istuinosat ovat saaneet tumman kankaan ja rahi on myöskin saanut uutta ilmettä kuviollisesta kankaasta. Viimeistään sitten joskus, kun hommataan uusi sohva, aion verhoilla nojatuolit jälleen uudelleen, koska kissa on pikkasen kynsinyt niistä kulmia.

Olen tehnyt muutamia verhoilutöitä ystävilleni ja kotona olen piristänyt vanhoja jakkaroita uudella ilmeellä. Vaikka varsinaista koulutusta verhoiluun löytyy melko vähän, olen huomannut oppivani jokaisesta verhoilutyöstä uusia asioita ja onkin kiva päällystää mahdollisimman monia erilaisia huonekaluja.

Ennen verhoilua

Verhoiltu nojatuoli ystävälle